ikä: kolmivuotias
laji: susi | rotu: sekarotuinen
lauma: Edera | asema: laumalainen
ryhmittymät: ei kuulu
pelaaja: kawaii | @: wulfferiina at hotmail dot com | pelipaikka: Andriaana
Turkoosisilmä vihaa Lahkoa. Vaikka se ei olekaan menettänyt perhettään Herralle, niin on neidiltä riistetty eräs läheinen. Tämän takia hukka yrittää lähes poikkeuksetta kysyä, kuuluuko toveri Lahkoon. Jos vastaus on myöntävä, ei Hallantuojan suusta irtoa juuri mitään. Mutta jos vastaus on kieltävä, tulee Hallasta paljon mukavampi.
Hukka tahtoisi joskus tulevaisuudessa puolison ja pentuja. Mitään mahtiperhettä ei vihertävänharmaa kuitenkaan halua. Pari kolme pentua ja puoliso, kuten varmaan todella monen muunkin unelmana olisi. Narttu ei kuitenkaan halua ihan kenen tahansa kanssa pentuja, vaan isänä pitää olla juuri se oikea ja sopiva.
Halla ei kanna myrkkypussia mukanaan turhaan. Se tunnistaa kasveista myrkylliset osat, ja on oppinut nyhtäisemään ne irti tassullaan. Susi käyttää kynttään veitsentapaisena.
Ederalainen pitää itseään normaalipainoisena. Se ei ymmärrä, että on alipainoinen. Jos joku kehtaa tulla väittämään sellaista, usein Halla suuttuu. Se ei myöskään syö "aikuisten annoksia", koska pelkää lihovansa liikaa.
Halla ei ole mikään siveellisin tapaus. Se saattaa hyvinkin ruveta yhdenyönjuttuihin, ja myös tiedonkerääminen naisellisin keinoin ei ole paha asia. Narttu saattaa ottaa muita uroksia yhdeksi yöksi jopa suhteessa, jos se hyötyy tästä jotain. Tosin silloin neiti on paljon varovaisempi, eikä rupea kiehnäämään muiden kanssa kovin yleisillä paikoilla. Harvemmin pettämistä kuitenkin tapahtuu, tuskin koskaan.
Pennut täyttivät yhden vuoden, ja sen kunniaksi järjestettiin hienomuotoinen juhla. Se ei ollut mitenkään iloinen, päinvastoin. Se oli ankean virallinen. Juhla ei ollut kuitenkaan pelkästään aikuistumista ajatellen, vaan ihan nuorikoiden tulevaisuutta varten. Paikalla oli eräs uros, josta nartun olisi pitänyt tykätä. Toisen lauman johtajaparin poika. Harmi vain, että tämä uros oli tyhmä, inhottava, pinnallinen... Ei kiva. Mitään suhdetta ei siis syntynyt, eikä laumat liittyneet yhteen.Pian oli pesä ahdas. Halla kaipasi omaa elämää, ja vanhemmatkin olivat sitä mieltä. Niin vihertävänharmaa lähti kohti seikkailuja. Aluksi narttu kulki toisen veljensä, Roudansydämen kanssa. Näin kului puoli vuotta. Routa kuitenkin kyllästyi alituiseen matkailuun, vaihtelevaan nukkumapaikkaan ja sen semmoiseen, joten Halla jätti velipoikansa nopeasti.
Niin, neiti joutui matkaamaan yksin. Metsästyksestä tuli vaikeampaa, mutta ainakin oli vapaus tehdä ihan mitä huvitti. Mitään peuroja ei ollut ruokalistalla, mutta kyllä pikkuriista ja linnutkin kelpasivat hukalle.
Kun koitti talvi, narttu laihtui entisestään. Sen kunto alkoi huonontua, ja maha kutistua. Usein vihertävänharmaa sai kerjätä muilta ruokaa, kun ei itse saanut mitään kiinni. Erään kerran, kun ruokaa ei tippunut keltään, Halla sattui pyörtymään. Narttu olisi kuollut siihen, ellei pelastava enkeli, tai toisin sanoen Mustesydän-niminen vanha uros olisi pelastanut Hallaa.
Turkoosisilmäinen huomasi pian, että tämä uros osasi valmistaa myrkkyjä. Narttu kiinnostui siitä taidosta nopeasti, ja seurasi vanhan herran touhuja jonkun aikaa. Ainakin siihen asti, että Muste sai sen kiinni. Herraa ei juurikaan suututtanut tämä vakoilu. Vanhus lupasi, että voisi opettaa Hallaa myrkyntekemisessä, mutta vain jos Halla vannoisi, ettei liittyisi Lahkoon, puhuisi siitä yhtään hyvää sanaa, tai olisi muutenkaan yhtään sen puolella. No, narttu lupasi sen.
Kaksi- ja puolivuotiaana Musteen kimppuun käytiin. Asialla oli lahkolaiset, ja tästä Halla sai vihdoin oikean syyn vihata Herraa ja Hänen palvelijoitansa. Turkoosisilmäinen oli ollut juuri silloin metsästämässä, eikä näin ollut voinut puolustaa opettajaansa. Toisaalta, eipä hennosta nartusta olisi ollut mitään vastusta kokeneille tappelijoille...
Hallantekijä lähti jälleen vaeltelemaan. Sitä ennen narttu kuitenkin nappasi hampaisiinsa turkoosin myrkkypussinsa joka oli vielä pullollaan myrkkyjä.
Jonkin ajan kuluttua, tarkemmin sanoen puolen vuoden, narttu saapui merenrantaan. Hukka lähti merimatkalle, myrkkypussi tiukasti kiinni hampaissa. Merimatka sujui ongelmitta, mitä nyt oli uuvuttava. Maata tuli kuitenkin näkyviin, ja Halla rantautui - yllätys yllätys - Andriaanaan.